| MAAN STABILOINTI Syvästabilointi on tehokas menetelmä, jota käytetään eri käyttötarkoituksiin pehmeässä maaperässä, etenkin vähentämään painumia ja parantamaan stabilointia. Menetelmä on taloudellinen ja luotettava. Sitä käytetään usein maapohjan vahvistamiseen tie- ja rautatiepenkereissä, luiskissa, maaleikkauksissa sekä vesi- ja viemäriputki- ym. kaivannoissa. Paalujen lujuus kasvaa vähitellen asennuksen jälkeen, mikä tehostaa paalujen ja ympäröivän maan yhteisvaikutusta. Kalkkistabilointi on lisäksi ympäristöystävällinen menetelmä, sillä kalkin lisäys nostaa maan usein alhaista pH-arvoa. Ylivoimaisesti yleisin stabilointimenetelmä on seos, johon on sekoitettu yhtä paljon kalkkia ja sementtiä. Stabilointiin käytetään useimmiten 80– 100 kg seosta yhtä maakuutiometriä kohden. Poltettu kalkki valmistetaan kalsinoimalla kalkkikiveä kalkkiuunissa yli 1 000 °C:n lämpötilassa. Kalsiumkarbonaatti (CaCO3) hajoaa silloin kalsiumoksidiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO2). Kalsiumoksidi on erittäin reaktiivista. Hienoksi jauhetun poltetun kalkin korkea (80–90 %) kalsiumoksidipitoisuus varmistaa hyvät stabilointireaktiot maaperässä, maan suotuisan kuivumisen sekä lämpötilan nousun kalkin sammuessa. |
 Muita merkittäviä tekijöitä ovat peittausala ja silikaattipitoisuus. Raekoolla 0–0,2 mm on myös hyvät valumisominaisuudet. Stabilointikonsepti: perustuu maan ominaisuuksien muuttamiseen stabilointiaineen seoksella. Stabilointitekniikka: perustuu lämmönmuodostukseen poltetun kalkin sammuessa maahan joutuessaan sekä sementin aiheuttamaan nopeaan lujuuden kasvuun. Sekoitustyökalu: Alkuperäisestä savesta muodostetaan kiinteitä ja lujia paaluja sekoittamalla siihen pyörivällä sekoitustyökalulla sideainetta. Paalut asennetaan joko erikseen tai limittäin. |
|
 |
